maanantai 19. joulukuuta 2016

Meidän perheen jouluperinteet

Me olemme mieheni kanssa olleet yhdessä kesästä 2004 ja nyt valmistaudumme viettämään 13:tta yhteistä jouluamme. Meidän molempien lapsuudenkodeissa on ollut aika samantyyliset jouluperinteet, joten niillä on hyvä jatkaa. Miehen kotitalossa olemme joulut viettäneet ja nyt lasten myötä olemme vähän vielä soveltaneet, jotta kaikkien läheisten kanssa keretään viettämään aikaa joulunpyhien aikana.

Marras-joulukuun vaihteessa meillä aika paljon vie aikaa poikien synttäreihin valmistautuminen. Mulla on edelleen takki aika tyhjä poikien synttäreistä sekä tästä kuukausien univelasta, mutta kyllä se joulu sieltä tulee kaikesta huolimatta.

Ennen joulua kuitenkin yleensä leivotaan vähän pipareita, laitetaan koristeita ja joululiinat ja -verhot, viritellään kyntteliköt, laitetaan muutamat joulukortit ym.

Kauniit piparit ;)

Jäpikän päiväkotiryhmän hoitajille

21. tai 22.12. kannamme kotiin kuusen sisälle ja koristelemme sen. Kinkkukin täytyy muistaa ottaa sulamaan.

Joulukuusi vm 2015


Aatonaattona me pakkaamme itsemme ja tavaramme autoon. Suunnistamme ensin minun kotikylääni käymään mummuni ja mammani haudoilla. Samalla reissulla käymme vanhempieni luona kahvilla ja toivottamassa hyvät joulut. Yleensä isompi pojista on saanut sielläkin koristella kuusen. Vanhempieni luota ajelemme miehen vanhempien luo maaseudun rauhaan, jossa vietämme seuraavat kaksi yötä. Mieheni veljet ovat myös paikan päällä, joten lapsille riittää viihdyttäjiä, sylittelijöitä jne. 👌

Aattoaamuna koristelemme mummolan kuusen, katsomme telkkaria ja haistelemme (ja maistelemme) yön yli leivinuunissa muhineen kinkun tuoksua. Iltapäivästä suunnistamme haudoille. 

Kouvolan Elimäen hautausmaa 24.12.2015

Kun haudoilla on käyty, on aika lämmittää sauna. Kunhan kaikki ovat saunassa käyneet, laitetaan pöytä koreaksi.

Joulun paras osuus: RUOKA !

Ruoan jälkeen hetki sulatellaan ja sitten on vuorossa (nykypäivän trendin mukaan ilmeisesti saatanasta seuraavan?) joulupukin vastaanottaminen. Aiempina vuosina poikien setä on toiminut pukkina, mutta tänä vuonna naapurin setä on lupautunut pestin hoitamaan.

Viime vuonna Jäpikkä oli reipas pukin apulainen

Aattoilta ihastellaan lahjoja, juodaan vielä kahvit, katsotaan telkkarista jotain ohjelmaa ja sittenhän sitä onkin valmis unten maille. Rankka päivä, aikuisille ja lapsille ;)

Joulupäivän aamu alkaa kahvilla ja kinkkuvoileivillä. Ai että, miten on hyvää! Aamupäivän agenda: kamat kasaan, autoon sulloutuminen ja kotia kohti. Joulupäivänä kokoonnumme miehen isovanhempien luokse syömään muiden sukulaisten kanssa. Illalla kotona on vuorossa meidän oman pikkukinkun paistaminen. Olemme vuodesta 2009 asti eli siitä asti, kun meillä on oma takka ollut, kinkun paistaneet jouluisin takassa. Kyllä tulee hyvää!

Siellä paistuu kinkku mureaksi

Tapaninpäivänä minun vanhemmat ovat nyt parina vuotena olleet meillä syömässä. Ihan kiva laittaa heille jouluateria enkä koe asiaa mitenkään stressaavana.
Tapaninpäivä 2015

Ennen lapsia olisin halunnut viettää jouluna enemmän aikaa kotona omassa rauhassa, mutta nyt kotona tulee vietettyä aikaa muutenkin ihan tarpeeksi, joten tälläinen joulu on ihan mukava. On ihana saada apuja poikien kanssa, jotta itselleenkin saattaa jäädä pieniä hetkiä aikaa rentoutua.

Mulle joulunaika tuo todella vahvasti mieleen molempien poikien ajat vastasyntyneinä rääpäleinä. Molemmat ovat ensimmäisenä joulunaan olleet alle kolmen viikon ikäisiä eli todella pikkuruisia. Molempien elämät ovat olleet aivan alkutekijöissään.



Moni voisi tälläistä joulua pitää stressaavana, mutta mun mielestä tämä on rikkaus. Pojat saavat viettää aikaa isovanhempiensa ym. sukulaistensa kanssa ja sitä myötä jouluperinteet tulevat vielä vahvemmin esille, monessa eri sukupolvessa. Tulee vielä aika, jolloin joulua vietetään jollakin toisella tavalla, erilaisella kokoonpanolla.

Nyt blogi jää pienelle joulutauolle, palaan taas asiaan joko joulunpyhien tai viimeistään vuodenvaihteen jälkeen, miten tässä nyt maltan mieleni kirjoittamisen suhteen :)

Meillä on nyt pienempi pojista kuumeessa ja tässä jännitetään, johtuuko kuume viikko sitten otetusta MPR-rokotteesta vai kenties jostain taudista, jossa me muut olemme sitten jouluna...

Mutta, muistakaahan rakkaat lukijat:

Antakaa lapsillenne ja muille läheisillenne lämpöä ja rakkautta hehkuva joulu. Varsinkin perhejoulua viettävät, jättäkää se känniörveltäminen johonkin muuhun ajankohtaan, kiitos.

Antakaa ruokarauha. Jokainen syö, mitä haluaa tai on syömättä, jos ei halua syödä. Aikuiset ja myös ne pienet ihmiset tietävät, minkä verran jaksavat syödä, joten älkää tuputtako sitä ruokaa.

Antakaa joulurauha. Jos joku sukulainen tai ystävä tai naapuri ottaa iha hitoksee päähän, antakaa olla, ANTAKAA OLLA! Kunnioittakaa toisianne. Edes muutaman päivän ajan.

Antakaa armoa itsellenne. Se joulu tulee joka vuosi, vähemmälläkin touhottamisella ja stressillä. 

Ulkoilkaa, 
nauttikaa, levätkää,
rakastakaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.