lauantai 21. tammikuuta 2017

Ihan tavallinen äiti

Olen saanut joskus kuulla, miten olen "superäiti" ja ihmettelyä, miten jaksan kaiken tämän pyörittää ja pitää vielä itsestänikin huolta. Olen tässä miettinyt, että olenko esimerkiksi somessa antanut  liikaa sen kuvan, että olisin joku superäiti, sellainen suorittajaäiti? Tosiasiassa olen kaukana sellaisesta, ainakin omasta mielestäni.

Silmiini osui linkki viime keväältä, jossa on listattu brittien mielestä täydellisen äidin piirteitä. Tässä jutussa tulee esiin se ilmiö, miten me muut määrittelemme omasta mielestämme täydellisen äidin, arjen supersankarin. Aina joku muu on omasta mielestämme meitä itseämme parempi äiti, mutta tosiasiassa hyviä äitejä on paljon, myös juuri sinä siellä! Jokainen vain tekee asioita omalla tavallaan, omalle perheelleen sopivalla tavalla. Ei minun mielestäni ole yhtä oikeaa tapaa olla hyvä äiti.

Kuva: Shutterstock

Tänään emme lähteneet aamulla ulos, vaikka oli IHANA, aurinkoinen ilma. Meidän täytyisi suoriutua aamutoimista todella nopeasti, että kerkeäisimme kunnolla ulos ennen kuin pienemmälle iskee taas nälkä. Olemme tällä viikolla saaneet monena aamuna suoriutua ripeästi liikenteeseen, joten tänään laiskotti, ihan ansaitusti. Halusin juoda aamukahvini "rauhassa". Nih. Aamun aikataulujen suhteen tulee onneksi helpottamaan, kunhan pienempi vähän vielä kasvaa. Ei ole enää ihan niin justiinsa nuo ruoka-ajat.

Monesti poikien lounas on esim. keitettyjä perunoita/makaronia tai Saarioisten lihaperunasoselaatikkoa, kaupan porkkanalettuja tai lihapullia, raejuustoa... Jotain helppoa ja nopeaa. Itse syön yleensä lounaalla jotain kananmuna-kasvishäsmäkkää tai vastaavaa ja se ei ihan ole poikien herkkua. Päivälliseksi meillä syödään tyyliin makaronilaatikkoa, keittoa, kiusausta tai jotain muuta ihan perusruokaa. Päivällistä ei tehdä uutta joka päivä, vaan yhtä ruokaa syödään ainakin se kaksi päivää. Salaatit ja muut lisukkeet nyt vain sattuvat olemaan niin pinttynyt tapa, ettei niitä oikein osaa poiskaan lautaselta jättää. Sekään ei vaadi mitään superia, kun pilkkoo ne kurkut, tomaatit ym. siinä samalla, kun ruoka valmistuu joko hellalla tai mikrossa. (mikro, arjen pelastaja!)

Pienemmän lounas näytti tänään tältä, annoksen nimi oli "Mitä kaapista löytyi":

Kaupan lihapullia ja porkkanalettuja, paistettua kananmunaa, herneitä, raejuustoa ja kurkkua.


Kun se aurinko niin ihanasti tänään paistoi, paljasti se myös pölyt pinnoilla ja villakoirat nurkissa:

Kuvan ottamisen jälkeen oli pakko pölyt pyyhkiä 😁 Toisaalta, olisi voinut laittaa sälekaihtimet kiinni, mutta saatiinpa nauttia auringosta edes ikkunoiden kautta...

Poikien huone saa luvan näyttää tältä, ei siellä läheskään joka päivä laiteta leluja omille paikoilleen:

Pyykit oli kuivumassa poikien huoneessa heidän yskän takia

Ei poikien huone nyt pahimmasta päästä ole, en niin ajattelekaan, mutta mun mielestä lastenhuoneessa pitääkin näyttää siltä, että siellä asuu lapsia, jotka leikkivät. Kuuluu asiaan sellainen isompi tai pienempi kaaos. Meillä on kuitenkin kotona ne monta muuta asuinneliötä, joiden suhteen voin halutessani olla enemmän nipo.

Keittiössä on ainakin kerran päivässä joko tällainen kaaos tai hyvin lähellä sitä:

Ihan loputon työmaa...

Olen todella laiska viikkaamaan puhtaita pyykkejä. Mulla saattaa olla ihan hyvin 4 tai 5 koneellista puhtaita pyykkejä odottamassa viikkausta ja kaappiin viemistä. Pyykkihuolto toimii monesti olkkarissa tai sitten meidän makuuhuoneessa:

Ikea-kassit on pyykkihuollossa ihan 👌

Olkkarissa näytti tänään tältä, koska jätimme sen aamu-ulkoilun välistä ja minä join kahvia samalla, kun selailin puhelinta:

Rakennustyömaa

Siis ihan perus lapsiperheen arkea. Meidän arkeen ei vain sisälly jatkuva paikkojen puunaus ja kiillottaminen. Tavarat kyllä korjataan viimeistään illalla omille paikoilleen ja poikien huoneessa katson sen verran, etten yöllä kompastu mihinkään leluihin. Meillä ei eletä kellontarkassa rytmissä (vaikkakin tietynlaisessa rytmissä kyllä elämme), eikä mennä ulos, jos ei huvita, varsinkaan näin talvella.

Kesällä se ulosmeneminenkin on niin paljon helpompaa ja isommankin voi tulevana kesänä jo laittaa pieniksi hetkiksi omineen tuohon takapihalle. Nyt meillä menee isommalla pelkästään päivä- ja ulkovaatteiden pukemiseen kevyesti se puoli tuntia ja se on jo ripeää toimintaa. Välillä tekisi mieli pukea isompi pojista itse, mutta täytyyhän nyt neljävuotiaan antaa pukea itse päälle. Se on sitä parasta harjoittelua.

Niin ja se omasta itsestäni huolehtiminen. Syön yleensä silloin, kun pojat syövät, koskee kaikkia muita aterioita paitsi iltapalaa, sen nautin poikien käytyä nukkumaan. Lounaan saatan joskus syödä sitten, kun pienempi on päikkäreillä.

Liikuntaa on sen verran, miten pääsen ja jaksan. Kerran viikossa on kansalaisopiston kuntosaliharjoittelukurssi ja lisäksi käyn lenkillä yksin, ystävien tai/ja Jössikkä rattaissa kerran, kaksi tai kolme viikossa, joskus en ollenkaan. Hyötyliikuntaa tulee siitä, kun Jäpikkä viedään ja haetaan aina kävellen päiväkotiin, käydään kävellen kaupassa, katselemassa junia jne. Kotona olisi ihana alkaa tekemään enemmän lihaskuntoa, mutta toistaiseksi en saa itsestäni aikaseksi alkaa hikoilemaan täällä kotona. Mieluummin lähden kotoa pois, jonnekin muualle harrastamaan.

Kyllä minäkin joskus vähän kateellisena  somessa katselen muiden äitien laittamia kuvia sisustuksista, siisteistä kodeista, kaikennäköisestä hauskasta touhusta lasten kanssa, mutta sitten yritän ajatella, ettei se ole minulta pois ja monesti somessa kuitenkin näemme vain sen pintaraapaisun ihmisten elämistä. Monesti ei kannata kateellinen olla, jokaisella meistä on taakkansa kannettavaan, esimerkiksi minun pääkopan sisällöllä tämä elo ei aina ole ihan ruusuilla tanssimista 😁

Olen ihan vain tavallinen äiti.

Rakkauvella
Henna ✌





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.

Please write in finnish, if you want leave a comment.

Blogin kuvat ovat pääasiassa omiani, ellei toisin mainita.