lauantai 11. maaliskuuta 2017

"Womanflu - naisflunssa"

Mulla on flunssa. Siis ihan perusflunssa. Räkätauti, ilman kuumetta. Räkää tulee niin paljon kuin jaksaa niistää. Vähänkin jos kumartuu, alkaa räkä valumaan kohti lattiaa. Jokaisella aivastuksella leviää ilmaan kunnon annos pöpöjä. Tai sitten aivastuksen mukana tulee se metrin mittainen räkäjojo. Yleensä se tulee just silloin, kun sulla ei ole sitä paperia siinä käden ulottuvilla.


Jo eilen oli semmoinen paska fiilis, fyysisesti. Vähän paikkoja kolotti ja väsytti entistä enemmän eli siis aika paljon. Kurkku tuntui vähän karhealta. Yöllä joutui poikien takia heräilemään useamman kerran. Oma olo paheni entisestään. Oli kurja olla. Hyvää asentoa ei meinannut saada, koska molemmat pojat nukkuivat jälleen meidän sängyssä. Täysikuukin lähenee, perkele ja se taitaa tuoda omat levottomuutensa meidän öihin. Taidetaan olla vähän kuuhulluja, kaiken muun lisäksi.

Tänään on saanut niistää nenän ruvelle. Semmonen punainen lisäväri koristaa nenän ympärystä. Vaikutan tuskastuneelta, kun hengitän suun kautta. Huuletkin kuivuvat sen takia entisestään ja kurkku tuntuu kuivalta. Pää tuntuu pumpulilta. Tai ei se mitään pumpulia ole. Ihan silkkaa räkää vain täynnä!

Puolikuntoinen olo. Kaikki ärsyttää. Ei pääse lenkille eikä oikein jaksa mitään muutakaan. Tekisi vain mieli maata sohvalla viltin alla Salkkareita (ja nimenomaan juuri Salkkareita) katsellen. Välillä siinä samalla torkahtelisi ja söisi jotain herkkuja.


Mutta, ai niin. Minähän olen äiti. Ei äidit saa sairastaa. Tai siis, ei kerkeä sairastamaan. Onneksi mulla ei ole nyt noro. Tai joku enterorokko. Tai jotain oikeasti tosi vakavaa tautia. Tämähän on vain pikkuflunssa. Räkätauti. Tauti, jonka lapset saattavat sairastaa kymmenenkin kertaa vuodessa.

Onneksi mie selviän tästäkin. Voima olkoon kanssani. Mahdollisesti jo ylihuomenna parempi olo, ehkä. Toivottavasti. Osaa sitten taas arvostaa sitä tervettä ja hyvää fiilistä.

Womanflu - naisflunssa. On meilläkin oikeus valittaa. Lapset kiukkuavat ja valvottavat itkullaan öisin, kun heillä on flunssa ja kurja olla. Reppanat ❤ Miehet ne vasta kipeitä ovatkin. Flunssa vie heidän toimintakykynsä täysin. Miksi siis meidän naisten pitäisi olla jotain sankareita tämän asian suhteen? Olemmehan sankareita jo muutenkin 😉

Tosiasiassa se pelkkä flunssakin voi poikia aikamoisia jälkitauteja, jos ei malta hiljentää vauhtia, edes vähän. Eihän me mitään semmoisia jälkitauteja haluta, eihän? 

Ja nyt tämä perus: "Mitä se kehtaa valittaa jostain flunssasta, kun maailmassa kuolee lapsia ja muita ihmisiä joka minuutti paljon kamalampiin asioihin ja ihmisillä on muutenkin paska olla jne jne?" Valitan, koska voin ja mulla on just tällä hetkellä ärsyttävän kurja olo. Silti se ei poista sitä, ettenkö voisi surra maailman pahuutta, mutta just nyt en jaksa.

Koska avauduin nyt tässä, mun ei tarvitse "itkeä" tätä oloa sen enempää. Ensi viikolla olen jo oma itseni ja varmaan sitten hoivaan kipeitä poikiani, koska he ovat nyt vielä terveitä 😁 Tosin, esikoinen tuolla sängyssään jo yskii lupaavasti... Limayrjöpyykkiä varmaan vielä luvassa tälle iltaa.

Omat asiani ovat kuitenkin aika hyvin, jos mulla kerran on varaa valittaa pelkästä flunssasta.

Liputan kuitenkin sen puolesta, että äiditkin saisivat sairaslomaa, ihan vain vaikka sen flunssan takia. Inhottavaa, kun toiset joutuvat vaikka "pää kainalossa" hoitamaan oman arkensa pyörittämisen 😞

Voimia kaikille, jotka jonkun taudin kourissa nyt pyörivät! ❤

Rakkaudella
Räkänenä ✌

P.S. Aiemmin tällä viikolla luin Mini&Me-blogin kirjoittajan Aijan tekstin aiheesta, saako valittaa ns. pienistä asioista ja voin häntä kompata.
Saa valittaa, jokaisella on kuitenkin elämässään omat taakkansa ja murheensa kannettavanaan. Elämäntapavalittajat ja mielensäpahoittajat ovat sitten asia erikseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.