keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Äidin vapaapäivä - kotona

Harvinaista herkkua, saada olla päivä ihan yksin kotona! :) Vein tänään pojat heti aamupalan jälkeen vanhempieni luokse ja mies oli töissä.

Miten minä sitten vietän tälläiset harvinaiset vapaapäivät? Siivoan? Järjestelen kuiva-ainekaappia? Mankeloin puhtaita lakanoita? Juoksen asioilla?
En todellakaan, mitään edellä mainituista :) 

Kun olin pojat vienyt hoitoon, kotiin palattuani virittelin lenkkivehkeet päälle, Spotifysta laitoin soimaan "Kaikkien aikojen kesähitit" ja kirmasin hiukset ponnarilla liuhuen ulos. Hölkkäilin noin kilometrin päässä olevaan ihanaan metikköön, jossa tein muutamia pieniä mäkivetoja, ihailin rannalla Kymijokea, juoksin eräät lyhyet rappuset ylös jonkun 10 kertaa ja kerran uskalsin jopa hyppiä ne rappuset alhaalta ylös. Hiki virtasi ja fiilis oli todella hyvä! :) Kevyttä hölkkää suuntasin takaisin kotiin.





Kotona suihku rauhassa, jonka jälkeen kokkailin omaa peruslounastani. Oli ihana syödä ruoka rauhassa ja hiljaisuudessa, ainoastaan ulkoa kuului ohimenevien autojen ääniä.

Lounaani valmistaminen on helppoa ja nopeaa, aikaa menee noin 15 minuuttia:

Ensin laitoin pannulle paistumaan pakasteesta Puutarhurin sekoitusta, sipulia ja herne-maissi-porkkanaa. Hetken päästä rikoin sekaan pari kananmunaa, sekoitin ja annoin paistua kypsäksi. Ripauksen suolaa laitoin mausteeksi.



Ruoan kypsyessä tein salaatin, johon laitoin tällä kertaa friseesalaattia, kurkkua, tomaattia, vesimelonia, päärynää ja raejuustoa. Päälle loraus oliiviöljyä. Niiiiin herkullinen annos! :) 

Multa pääsääntöisesti kotoa löytyy aina jonkunlaiset ainekset kyseiseen ruokaan ja meillä myös pienempi pojista tykkää sitä syödä. 

Ruoan jälkeen luonnollisesti ruokalepo! Samalla katsoin tallennuksesta kevään Salkkareita. Sohvalla pysyttelin aina siihen asti, kunnes lähdin hakemaan poikia kotiin myöhemmin iltapäivällä :) Taisinpa hetkeksi torkahtaakin siinä sohvalla, kunnes heräsin puhelimen ääneen.



Nämä, jos mitkä päivät ovat niitä, jolloin hermo lepää ja mieli tasaantuu. Näitä pitäisi olla enemmänkin, mutta jotenkin sitä ei kuitenkaan kehtaa/ole saanut järjestettyä enempää. 

Tosin, noin kahden kuukauden päästä meillä alkaa uusi arki työ- ja päiväkotikuvioineen, joten ehkä tässä loppukesän aikana näitä vapaapäiviä voisi vielä muutaman yrittää järjestää. Ovathan nämä päivät myös laatuaikaa pojille ja heidän isovanhemmilleen, ilman kuitenkaan mitään yökyläjuttuja :)

Jokaisen äidin pitäisi halutessaan saada olla joskus yksin kotona, edes pari kolme tuntia, hyvällä omatunnolla! :) Yrittäkää mahdollistaa tälläinen, varsinkin jos on tukiverkostoa ja kyllä se lasten isäkin voi lapset johonkin joskus viedä!


Saatko sinä koskaan olla yksin kotona? 
Mitä silloin teet? :)


Rakkaudella
Henna






2 kommenttia:

  1. Ah miten ihanaa on olla joskus yksin kotona! Todella harvinaista herkkua itselleni nykyään. :) sun päivä kuulosti tosi mukavalta.

    Itsekin nykyään jätän siivoamiset sun muut järjestelyt minimiin, silloin kun yksin olen, ja teen just mitä itse huvittaa. Luen, syön rauhassa, katson ehkä jotain ohjelmaa mitä muulloin ei ehdi. Jotain kaappien järjestelyä tai vaikka valokuva-albumin kokoamista teen kyllä mieluiten yksin, kun niihin tarvitaan keskittymistä, joten sellaisiakin puuhailisin.

    Niin, puuhailisin - tuossahan se tulikin konditionaalissa, niin harvinaista se omassa rauhassa oleminen tällä haavaa mulle on :) ehkä useammin tarvitsisin sitä, koska olen itsekin sellainen, joka tarvitsee omaa rauhaa ja keskittymistä silloin tällöin. Edes lenkin tai pyykkien ripustamisen ajaksi. Ne on hyvää ensiapua. Mutta tämä nyt on tällainen elämänvaihe, joskus sitä omaa rauhoittumista taas on enemmän. (minulla on muuten melko saman ikäiset lapset kuin sinulla.)

    Hienoa, että voit nauttia noista noista omista päivistä silloin tällöin! Olen ehdottomasti samaa mieltä, että niitä kannattaa järjestää. Tekevät tosi hyvää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maana kommentistasi <3

      Onhan tuollaiset vapaapäivät yksin kotona harvinaista herkkua tässä elämänvaiheessa. Muutaman vuoden päästä pojat (toivottavasti) ovat kavereidensa kanssa illat hengailemassa ja leikkimässä jossain... :)

      Mutta kyllä niitä edes pieniä hetkiä yksin pitää järjestää, jos oma psyyke sellaista vaatii.

      Poista

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.

Blogin kuvat ovat pääasiassa omiani, ellei toisin mainita.