tiistai 27. kesäkuuta 2017

Mitä kaikkea äitiys tuokaan mukanaan?

Suurin osa tietää, että äitiys tuo mukanaan mm. yöheräilyjä ja -valvomisia, hormoneita (raskaus, synnytys, synnytyksen jälkeen, imetys), itsetehdyt soseet vs purkkiruoka/kotihoito vs päiväkoti jne -keskustelut/väittelyt/tappelut, jatkuvaa jälkien siivoamista sekä rutiineja, rutiineja ja vielä kerran rutiineja.

Listaan tähän muutamia asioita, joita äitiys myös tuo tullessaan. Asioita, jotka eivät välttämättä ole ihan itsestäänselviä :)

Tunteiden kirjo


Äitiydessä saa kokea kaikki tunteet laidasta laitaan, aina sydäntä pakahduttavasta rakkaudesta salamoivaan vihaan. Ahdistusta, huolta, ärtyisyyttä, syyllisyyttä, huonoa omatuntoa, riittämättömyyttä, turhautumista, iloa, riemua, onnistumisen tunnetta, ylpeyttä, haikeutta, onnea.

Joskus sitä saattaa oikein säikähtää, miten voimakkaita erilaiset tunteet voivat olla. Ei samanlaisia tunnemyrskyjä ole välttämättä kokenut edes murrosiässä :D

Hormonit tuovat oman lisänsä tähän hauskuuteen, mutta myös ihmisen oma henkinen kasvu vanhemmuuden myötä lisää tunteiden kirjoa. On syytä muistaa, että ne negatiivisetkin tunteet ovat sallittuja ja kuuluvat tähän hommaan. 

Multitasking-ominaisuus


Tämän äidit yleensä osaavat ja taito karttuu koko ajan. Äidit pystyvät samaan aikaan juomaan kahvia, siivoamaan, käymään välillä pyyhkimässä kakkapyllyn, toimimaan erotuomarina, etsimään kadonnutta lelua, tappelemaan Äityleissä ja ihailla lastensa leikkejä. Tämä kaikki saattaa tapahtua viiden minuutin sisällä. Tästä taidosta voi olla jopa vähän ylpeä :D

Tähän voidaan vielä lisätä, että edellisessä kohdassa mainitun tunteiden kirjon voi kokea tuon samaisen viiden minuutin sisällä.

"Multitasking": blogia, makoilua, erotuomarina toimimista, leikeissä auttamista... :D


Valikoiva kuulo


Tätä on todettu olevan lapsilla, mutta kyllä äiditkin osaavat. Joskus vain on pakko laittaa "tietoinen kuuleminen" tauolle ja päästää se pieni ukkeli hyppelehtimään tuolla pääkopan tyhjyydessä samaan aikaan, kun toinen lapsista höpöttää ja höpöttää ja toinen vinkuu ja märisee jalassa roikkuen. Äiti voi kuitenkin sen hetken olla jonkunlaisessa "tyhjiössä", jonne ei ylimääräiset äänet kuulu.

Siellä tyhjässä pääkopassa se pieni ukkeli hyppelee ja pyörii... ;)


Äitiystävät ja vihanaiset


Äitiys joko yhdistää tai erottaa. Se, että on äiti, ei tarkoita automaattisesti ystävyyttä toisen äidin kanssa, koska olettehan edelleen myös erillisiä yksilöitä, vaikka äitejä olettekin. Sama lasten kanssa. Eivät lapsetkaan ole keskenään automaattisesti kavereita vain, koska ovat lapsia. Samalla tavalla heilläkin tarvitsee keskinäiset henkilökemiat toimia, jotta leikit lähtevät käyntiin.

Kun elämässä on se äitiystävä tai mieluiten useampi, jaetaan heidän kanssaan ne äitiyden tähtihetket, mutta myös ne huonoimmat hetket, jolloin kaikki ei mennyt ihan putkeen. Äitiystävä kunnioittaa tapojasi kasvattaa lapsiasi, mutta antaa tarvittaessa hyviä, kokeilemisen arvoisia vinkkejä. Äitiystävä ei ilman todellista syytä arvostele kovin sanoin tai tuomitse. Äitiystävä pysyy rinnalla äitiyden ja elämän myrskyissä sekä auringonpaisteissa.

Äitiys saattaa myös erottaa. Ennen lapsia olleet hyvät ystävät saattavat lasten myötä kasvaa erilleen, koska äitiys kuitenkin muuttaa ihmistä, tuo mahdollisesti uutta tai poistaa vanhaa ihmisen luonteesta. Ihminen kehittyy ja kasvaa muutenkin koko ajan. Kukapa meistä olisi nyt sama ihminen kuin 10 vuotta sitten, oli lapsia tai ei? Ihanintahan se on silloin, kun se ystävyyden side säilyy myös äidiksi tulemisen jälkeen ❤

Omien vanhemmuuteen liittyvien mielipiteiden tai toimintatapojen myötä voi saada itselleen myös vihanaisia toisista äideistä. Toisille kun vanhemmuus on niin ehdotonta ja mustavalkoista eivätkä he pysty eivät niin millään ymmärtämään toisten tapoja toimia, vaikka nämä heidän tavoistaan poikkeavat tavat eivät lasta vahingoittaisikaan.

Tosin, kannattaakin pitää lähellään ihmiset, joiden oikeasti haluaa siinä olevan ja jotka haluavat olla elämässäsi mukana. Muut ovat toisarvoisia ja joutavatkin sinne Äityleihin tappelemaan (viiitsi viiitsi :D ). Kuitenkin, pidä lähelläsi ihmiset, joista saat posiitivista energiaa, tiedät heidän tukevan sinua ja sinä pystyt antamaan heille saman.

Maailmankuva avartuu?


Viimeistään äitiyden myötä voi oppia, miten paljon on erilaisia perheitä, toimintatapoja, rutiineja, elämäntilanteita...

On uusio- ja sateenkaariperheitä, on vuorotöitä tekeviä vanhempia, on perheitä joissa lapset viettävät vanhempiensa töiden takia paljonkin aikaa isovanhemmillaan, on perheitä joissa joku sairastaa vakavasti... On monia perheen sisäisiä asioita ja toimintatapoja, jotka eivät välttämättä edes näy ulospäin.

Se, että jonkun toisen PirkkoPetteri menee vuoden jokaisena päivänä nukkumaan tasan klo 20, ei tarkoita sitä, että KAIKKIEN PirkkoPetterit noudattaisivat tätä samaa. Toisissa perheissä lapset nukahtavat klo 19, toisissa perheissä klo 22. Toisissa perheissä käydään suht samoihin aikoihin nukkumaan melkein joka ilta, mutta poikkeuspäivinä lapset saavat valvoa myöhempään eikä heidän rytmi siitä sekoitu. Poikkeuksia voivat olla juhlat, joulu, juhannus, uusi vuosi tai ihan vain vaikka mökillä oleminen.

Jos siis näet lapsia vanhempiensa kanssa juhannuskokolla klo 22 tai kaupassa klo 21 tai kaupungilla kävelyllä klo 20, älä nyt herranen aika saman tien ole lasua tekemässä tai päivittelemässä asiaa Äityleissä! Sinä et välttämättä tiedä mitään näiden kyseisten perheiden normaalirytmistä, vaikka se teidän PirkkoPetteri menee nukkumaan vuoden jokaisena iltana klo 20. Se on teidän tapanne toimia, teidän perheenne rytmi, jota sitten taas joku toinen voi katsoa kieroon, kun on niin tarkkaa.

Opit olemaan tuomitsematta, 

tai sitten et


Ei kannata muutenkaan yhden näkemisen/kuulemisen perusteella tuomita koko äitiä ja hänen toimintatapojaan, jollei satavarmasti tiedä taustoja. On eri asia nähdä äiti ympäripäissään terassilla istumassa lapsi vierellään kuin kerran kaupassa lapselleen kunnolla ärähtävä äiti. Ymmärrettävästi noista ensimmäinen on sellainen, jolloin lasun tekemistä on vakavasti harkittava, toisessa tilanteessa voi mennä vaikka kysymään, tarvitseeko äiti mahdollisesti apua, onko ollut rankka päivä jne.

Mutta kuten osa tekee, myös jälkimmäistä mennään kauhistelemaan Äityleihin tai joihinkin muihin facebookin "vanhempien vertaistukiryhmiin". Kiillotellaan omaa sädekehäänsä, yritetään saada muutkin kauhistelemaan näitä "epäonnistuneita, epävakaita vanhempia". Noloa.

Kannattaa miettiä kaksi kertaa, millaisissa tilanteissa sitä omaa sädekehäänsä aikoo kiillottaa.


Tiedoksi, KUKAAN meistä ei ole täydellinen vanhempi, et sinä, en minä eikä se naapurin naikkonen. Suurin osa kuitenkin yrittää parhaansa. Ja he, jotka eivät yritä, ovat luku erikseen. Taustoja ei voi satavarmasti tietää, ellei ole perheen elämässä millään muotoa mukana.

Vaikeneminen on kultaa. Joskus on hyvä pitää ne omat mielipiteensä ihan omana tietonaan. Kannattaa opetella, jos ei tätä taitoa jo osaa ;)

Äitiys tuo mukanaan kaikenlaista, hyvää ja huonoa. Onneksi meille jokaiselle äitiys on tuonut ne parhaat asiat eli lapset ja toivottavasti jokaiselta löytyisi edes se yksi äitiystävä :) ❤


Mitä sellaisia "ei-niin-olennaisia" taitoja/ominaisuuksia äitiys on elämääsi tuonut? :) Mikä on yllättänyt?



Rakkaudella
Henna



P.S. Blogihan löytyy myös Facebookista, jonne päivitän uusimpien blogipostausten linkit heti julkaisun jälkeen. Kannattaa käydä tykkäämässä/ottaa  sivu seurantaan! :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.