torstai 17. elokuuta 2017

Meillä nukutaan


Pidempään blogiani seuranneet ovat saaneet epäsäännöllisen säännöllisesti lukea postauksia meidän kuopuksen nukkumisesta ja nukkumattomuudesta.

Univaje on ihan kauheaa. Tietysti riippuu ihmisestä, miten sen kokee ja miten se vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti. Univaje pahimmillaan tekee ihmisestä masentuneen hirviön. Ihmisen, joka ei luota itseensä tai tekemisiinsä, on vainoharhainen ympärillään olevia ihmisiä kohtaan, inhoaa itseään, on kateellinen ja katkera, huutaa ja tiuskii. Kroppa temppuilee, on sairasteluita ja muita vaivoja. Silti ulkopuolisen silmin katsottuna kaikki saattaa näennäisesti olla hyvin.

Silmäpussit ja tummat silmänaluset kuuluvat asiaan. Heräily vauvan ja pienten lasten kanssa on normaalia. On sitä vuonna nakki ja kivikin jaksettu. Tai sitten ei ole jaksettu. Voi hetken luoda ajatuksen sille, miten paljon lapsisurmia on silloin "vanhoina, hyvinä aikoina" tapahtunut...

Eräs ihminen totesi mulle vähän aikaa sitten, että näytän pirteämmältä kuin keväällä, jolloin olimme viimeksi nähneet. Kasvoilleni on palannut väri ja tummat silmänaluset eivät ole ihan niin tummat enää. Ehkä auringolla ja ihon kevyellä ruskettumisella on oma osuutensa, mutta kuitenkin :D

Kyllä. Meillä nukutaan. 

Meidän taapero nukkuu. 
Meidän taapero nukkuu, 
omassa sängyssään.





Ikää on nyt 1v8kk. Monesti hän herää ensimmäisen kerran klo 5-6, joskus jo klo 3. Yleensä kuitenkin nukahtaa nopeasti uudestaan, joko omaan sänkyynsä tai meidän viereen. Joskus harvoin hän saattaa jäädä hereille ja valvoa parikin tuntia. Ei tosin silloin itke. Pyörii ja hyörii. Yrittää, että laittaisin jo telkkarin päälle, että katsottaisiin lastenohjelmia. Parhaimpina öinä hän nukkuu klo 6-7 asti heräämättä. Jos herää klo 6, saattaa vielä hetkeksi torkahtaa viereen.

Ei hän enää öisin huuda mun perääni, kun isänsä nappaakin hänet kainaloon, jos mulla on isoveikan kanssa joku tilanne päällä. Ei huuda perään, jos käyn vaikka vessassa tai hakemassa juomista. Eikä hän tarvitse enää maitoa öisin. Vielä keväällä/alkukesästä höräsi maidot nassuun aamuyöstä, mutta nyt pärjää yöt ilman.

Yksi iso ja ihana muutos on myös se, että pojat nukahtavat iltaisin itsekseen omaan huoneeseensa, omiin sänkyihinsä, näin kesällä noin klo 21.30. Siellä ei tarvitse aikuisen eli yleensä mun istua nukuttamassa. Iltapalan jälkeen pojille iltapastillit, hampaiden pesu, hyvät yöt, joskus iltasatu, joskus ei, musiikki päälle ja pojat sänkyihinsä. Isompi saattaa vielä vähän rakennella legoilla heti kun aikuinen poistuu huoneesta, mutta käydään vielä myöhemmin hänet uudestaan peittelemässä. Tässä vaiheessa pikkuveikka yleensä jo nukkuu tai sitten on juuri nukahtamassa. Esikoinen oli aikanaan 2v4kk, kun oppi nukahtamaan itsekseen.

KIIIIITOS, että tämä käännekohta tapahtui nyt kesän aikana, ennen töiden ja uuden arjen alkua. Olen saanut ladattua akkuja eikä se yksi herätys silloin aamuyöstä kirpaise. Ainakaan nyt, kun saadaan makoilla hyvällä omatunnolla klo 8-8.30 asti :D Eri asia sitten, kun työaamuina kello pärähtää soimaan siinä puolen seiskan aikoihin... No, asennekysymys ;)

Tuleva päiväkodin aloitus voi vaikuttaa huonosti yöuniin. Toivon, ettei niin kävisi, mutta parempi olla realisti ja varautua pahimpaan. Onneksi töissä voi juoda kahvia vaikka koko päivän töiden tekemisen lomassa, joten ehkä sitä selviää muutaman yön, tai muutaman viikon silmät ristissä... :D Jännä nähdä, miten käy. Isoveljellään ei aikanaan vaikuttanut päivähoidonaloitus yöuniin, mutta hän eli ne kaikki muutokseen liittyvät tunteet päivän aikana. Yöt nukkui hyvin, onneksi!

Eikä tässä mitään kikkakolmosia ollut. Unikouluja yritin vielä alkuvuodesta, mutta sitten en enää jaksanut senkään vähää. Aika se oli, mikä auttoi. Tietysti nyt kesällä on oltu paljon ulkona ja muutenkin on ollut kaikenlaista touhua, joten nämäkin ovat varmasti omalta osaltaan vaikuttaneet uniin positiivisesti.

Niin tai näin. On ihanaa nukkua.


Rakkaudella
Henna


Aiempia tekstejä aiheesta:

Unikoulu - lempeästi kohti parempia öitä

Mites meillä nyt nukutaan?

Nukkumisjuttuja osa 3

Väsynyt äiti ja sen sivuvaikutukset

"VIELÄ ELOSSA OOT!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.