tiistai 7. marraskuuta 2017

Voihan vesirokko - mutta selvisimme!


Kirjottelin jo kuukausi takaperin asioista, jotka ärsyttivät ja yhtenä asiana listalla oli taudit, kuten vesirokko.

Niin siinä kävi, että esikoisemme sairastui vesirokkoon kolmisen viikkoa sitten. 



näppylät
Kuopuksen otsa


Esikoisen (4v10kk) vesirokko


Se oli maanantaipäivä, kun hain pojat päiväkodista ja kaikki oli ihan hyvin. Lähdimme kylään vanhempieni luokse ja sieltä pois lähtiessämme aloin katselemaan, että esikoisen kaulalla näkyisi muutama näppylä. Kuumetta tai muitakaan "ennakoivia oireita" ei ollut ollut. Illalla kotona katsoimme, että selässä oli aika monta sellaista haalean haaleaa näppylää. Kuumetta mitattiin 38 astetta.

Kyllähän sen jo siinä kohtaa tiesi, että vesirokko on kyseessä, mutta silti yritin luoda toivoa, että nämä näppylät yön aikana katoaisivat. Vielä mitä :D Aamulla esikoisen herätessä tarkastin hänen selkänsä. Näppylöitä oli tullut lisää ja ne edellisenä iltana olleet haaleat näppylät olivat punaisempia. Laitoin päiväkotiin sekä esikoisen että kuopuksen ryhmiin viestiä, että pojat eivät loppuviikosta tule hoitoon. Ilmoitus esimiehelle ja sijaiselle. Heti klo 8 soitin terveyskeskukseen ja sainkin sairaanhoitajalle ajan aamuksi. Sairaanhoitajan luo oli mentävä, jotta sain sairaslomatodistuksen työnantajalle. Onneksi ei ollut muita lapsiasiakkaita samassa tilassa odottelemassa meidän kanssamme.

Siinä sitä vesirokkoa kesti, noin viikon verran. Pahin päivä esikoisella oli kutinan suhteen keskiviikko. Silloin vesikelloja oli eniten. Helpotimme kutinaa sinkkivoiteella ja tavallisella kosteusvoiteella. Hän piti päällään pitkähihaisen paidan ja pitkät housut. Ohjeistimme, ettei kannata raapimalla raapia, koska muuten näppylät tulevat entistä kipeämmiksi, saattaa iho tulehtua ja sitten saa jo lääkekuurin ym. Hienosti poika oli raapimatta!

Jos oikein kutitti esimerkiksi selkää, hän pyysi minua silittämään hieman kovempaa kuin normaalisti. Yöt meni hyvin, hän sai nukuttua ja minä nukuin. Suihku oli esikoiselle ihan nounou. Hän ei tykännyt yhtään, huusi vain. "Kuumetta" oli sen maanantai-illan jälkeen maksimissaan 37 astetta. Onneksi ei noussut korkeaa kuumetta.

Minä olin kolme päivää lasten kanssa kotona, mutta perjantaina äitini tuli heitä hoitamaan, jotta pääsin töihin hoitamaan "pöydän tyhjäksi" ennen lomaa.

Seuraava viikko meillä olikin syyslomaa, joten ei tarvinnut arpoa, milloin esikoinen olisi hoitokuntoinen. Sinä päivänä, kun hän sairastui vesirokkoon, sairastui samasta ryhmästä 4-5 lasta saman vuorokauden aikana ja pari kolme muuta lasta olivat sairastuneet juurikin kaksi viikkoa takaperin.

Kuopukselle toisaalta jo harkitsin vesirokkorokotteen ottamista, vaikka hän olikin tartunnan jo saanut, mutta jätimme rokotuksen kuitenkin ottamatta. Jos rokotteen ottaa 72 tunnin sisällä altistuksesta, voi rokko jäädä jopa kokonaan väliin, mutta ainakin se saattaa lieventää hyvin todennäköisesti saapuvaa rokkoa. Sanotaan, että sisarustartunnasta saatu rokko tulee pahempana kuin muuten.


näppylät
Esikoisen selkä, neljäntenä päivänä


Kuopuksen (1v10kk) vesirokko


Kuopus sairastui viikko sitten tiistaina eli aika tasan kaksi viikkoa esikoisen jälkeen. Hän oli ollut päiväkodissa sen päivää hieman kärttyinen. Kävin illalla salilla ja sieltä tullessani mies huikkasi ovesta sisään päästyäni: "Tääl näkyis vähä näppylöit". Nonni, ja taas mentiin.

Tällä kertaa hoitovuorossa oli lasten isä, mummo eli anoppini ja mummi eli äitini  Esikoisen vein tuhlaamaan energiaansa päiväkotiin, koska hän oli omalta osaltaan taudin jo sairastanut eikä enää tartuttanut muita.

Kuopus oli myös aikalailla kuumeeton. Näppylät ilmestyivät alkuun maltillisemmin kuin esikoisella ja ajattelimmekin, että pääsemme helpommalla. Noh, niin :D Torstai-illasta lauantaiaamuun oli kuopuksella se pahin vaihe ja silloin ei oikein öisinkään nukuttu. Päivisin oli sinänsä hyväntuulinen ja ihan touhukaskin, mutta illat ja yöt olivat pahimpia. Hän taas tykkäsi olla suihkussa ja rasvaukseen oikein rauhoittui ja alkoi silmät luppaamaan.

Olin kuopuksen osalta varautunut, että hänelle joutuu hanskoja virittämään käsiin, koska hän saa välillä muutenkin raavittua ihon kuivia kohtia verille, niin ei olisi homma eikä mikään saada sama aikaiseksi myös vesirokossa. Mutta ei, tässä saimme yllättyä positiivisesti. Hän ei juurikaan raapinut itseään. Saattoi selällään sohvalla maatessa kiehnätä selkää sohvaa vasten, mutta noin muuten ei kyllä raapinut.

Nyt alkaa rokko olemaan hänelläkin selätetty ja hän palailee huomenna päiväkotiin. Saadaankin aloitella päivähoito ns. alusta, koska viimeisen kolmen viikon aikana hän on ollut kolme päivää päiväkodissa.

näppylät
Kuopuksen selkä, kolmantena päivänä


Fiilikset vesirokkoviikkojen jälkeen


Täytyy tässä kohtaan todeta: ihanaa palata normaaliin arkeen! Enää ei tarvitse miettiä, kenen kanssa uskalletaan treffejä sopia eikä tarvitse jännittää, jääkö jotkut synttärikekkerit välistä, jos ollaankin vesirokossa jne. Tosin, aina voi tulla ja tuleekin muita tauteja, mutta tämän pitkäkestoisen taudin suhteen tämä oli tässä. Halleluja.

Poikien päiväkodissahan olikin nyt vesirokkoepidemia, koska ei sen leviämistä oikein pysty estämään. Vesirokko tarttuu erittäin herkästi ilmasta sekä kosketuksesta. Itämisaika on kaksi viikkoa, jona aikana tartunnan saanut tartuttaa jo ennen yhden yhtäkään näkyvää näppylää. Päivä pari ennen ensimmäistä näppylää ovat päiviä, jolloin tartuttaa erityisen herkästi. Eipä sitä oikein työelämässä olevat vanhemmat voi ottaa lapsiaan hoidosta pois varmuuden vuoksi moneksi viikoksi, etteivät lapset vain tartuttaisi muita.

Lisäksi meillä kävi molempien poikien kanssa siten, että ensimmäinen, yksittäinen pienen pieni näppylä tuli niin, ettemme edes huomanneet. He siis olivat ainakin yhden päivän "näppyläisenä" päiväkodissa.

Tässä vesirokkoepidemiassa oli se hyvä puoli, että muilta vanhemmilta sai vertaistukea, laiteltiin viestiä "No, mites teillä, onko kuinka paljon näppylöitä?" ja toipumisvaiheessa /rokolle jo valmiiksi altistuneet lapset pystyivät leikkimään vapaa-ajallakin, koska ei tarvinnut pelätä tartuntaa :D Lisäksi esikoisen ryhmässä kun oli useampi "näppylänaama", ei tarvinnut kenenkään hävetä normaalista poikkeavaa ulkonäköä.

Päiväkodissa oli viime perjantaina valokuvaus, johon esikoinen pääsi, mutta kuopukselta (kuten monelta muultakin) jäi väliin, vaan eipä hätää. Päiväkoti järjestää uuden kuvauspäivän niille, jotka eivät kuvaukseen päässeet. Aika ihanasti tehty, sanon minä :) 

Jännittihän sitä, tuleeko pojillemme vesirokko oikein pahana + ihon tulehtuminen + mahdolliset jälkitaudit, mutta tässä kohtaa voin todeta, että helpollahan me pääsimme. Uskomattoman reippaita pieniä potilaita oli meidän pojat ja niinhän lapset monesti ovatkin paljon reippaampia ja pirteämpiä sairastajia kuin me aikuiset.

Me pääsimme vesirokon suhteen helpolla, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Kiitos myös tukiverkostolle <3


Rakkaudella
vesirokkoviikoista selvinnyt Henna ja lähipiiri


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.