torstai 8. maaliskuuta 2018

Premenstruaalioireyhtymä eli hormonihirviö


Masentaa. Itkettää. Ahdistaa. Pohjaton väsymys. Naama kukkii. Turvottaa. Tekee mieli syödä kaikkea mahdollisimman epäterveellistä. Suoraan sanoen vituttaa. Tämä tapahtuu noin kerran kuukaudessa, mahdollisesti kaksikin kertaa. Ja seuraavassa kuussa sama ralli, ja näin jatketaan kuukaudesta toiseen, pieniä poikkeuksia lukuunottamatta.

pms, oireet

Osa tästä jo arvasikin, mistä on kyse. No PMS hyvinkin eli hienommin sanottuna premenstruaalioireyhtymä. Olen tästä aiheesta kirjoittamista pyöritellyt päässäni jo jonkun aikaa ja mikä olisikaan hienompi päivä tarttua asiaan kuin kansainvälinen naistenpäivä.

PMS on monen naisen vaivana, toisilla lievempänä kuin toisilla. Ikä tekee oman tehtävänsä ja moni kertookin oireiden pahenevan iän ja synnytysten myötä. Silti tämä on asia, josta mielestäni kirjoitetaan liian vähän, mutta tämä on kuitenkin asia, joka vaikuttaa oireista kärsivien naisten elämään aika voimakkaasti. Tietoa olisi hyvä lisätä.

Bloggaajakollegani Sari Saron blogista kirjoitti samaisesta aiheesta otsikolla Kuinka erota PMS-monsterista. Myös Slow is beautiful -blogin Martina käsitteli asiaa postauksella Se aika kuukaudesta, kun olen täysin eri ihminen. Teemme tässä oman osuutemme tietoisuuden lisäämiselle.

Itselläni on ollut hormonikierukka parisen vuotta ja niin sanottu "kierto" on ollut mitä on. Kuitenkin nyt viime kuukausien aikana on ollut havaittavissa pientä säännöllisyyttä ja tietyt asiat korostuvat ainakin kerran kuussa, mahdollisesti jopa kaksi kertaa.

Minulla on oireita, joista kärsin noin viikko ennen niin sanottuja kuukautisia (hormonikierukan takia ovat nyt minimalistiset), mahdollisesti myös niin sanotun ovulaation aikoihin eli toisin sanoen, suurin osa kuukaudesta menee näistä hormoneista johtuvien oireiden kanssa painiessa.

Masentaa, itkettää, ahdistaa

Jos jo ennestään on taustalla lievää masennusta, kuten allekirjoittaneella, voin sanoa, että hormoneiden takia masentaa entistä enemmän. Mieli muuttuu suhteellisen synkäksi. Itku on erittäin herkässä ja kyyneleet tuntuvat kihoavan silmiin hyvin pienestäkin. Ei se tarvitse olla kuin joku herkempi, muistoja herättävä biisi radiosta tai surullinen kohtaus telkkariohjelmassa. Ahdistus lisääntyy ja se on erittäin inhottava tunne. Ahdistusta ei oikein tunnu pääsevän pakoon, kun se pirulainen puristaa jossain tuolla rintakehässä. Ei tarvitse kummoiseksi ajaksi pysähtyä hiljaa paikoilleen, kun jo tuntuu, että on pakko lähteä liikkeelle, ettei anna ahdistukselle valtaa.

Pohjaton väsymys

Tämä kestää parista päivästä kolmeen päivään. Silloin voisi vain nukkua ja nukkua, mutta nukkumisesta huolimatta väsyttää aivan kauheasti. Ajatus ei pelaa ollenkaan, aivot tuntuvat olevan sumun ympäröiminä. Vaativammat tehtävät kotona tai töissä ovat melkoisen tuskallisia toteuttaa, koska aivokapasiteetti tuntuu olevan nolla. Näinä päivinä saan pienen välähdyksen siitä, miltä tuntuu ihmisestä, joka on oikeasti syvästi uupunut.

Naama kukkii, turvottaa, tekee mieli syödä kaikkea epäterveellistä

Saan naamaani finnejä, osa tulokkaista on oikein isoja ja kipeitäkin. Melkein yhtä punaisia kuin jouluomenat. Tai paremmin jouluvalot, koska ne tuntuvat valaisevan isonkin tienoon. Peitepuikko on toisinaan pelkkä vitsi. Turvotus on sitä luokkaa, että paino saattaa nousta 2-3 kiloakin viikossa, ihan vain koska turvotus. Vaatekaappiin kannattaa muuten arkikäyttöön hommata vaatteita. jotka antavat anteeksi tämän turvotuksen. Turvotukseen saattaa osasyynä olla myös höttöhiilareiden pieni lisääntyminen ruokavaliossa.

Kaikki kolotukset ja muut fyysiset vaivat

Alaselkää juilii, alavatsalla on paineentunnetta, päätä särkee ja itselläni saattavat myös ikenet reagoida eli niitä pakottaa ja ovat herkempiä vuotamaan.

pms, oireet


Suoraan sanoen vituttaa

Se sisäisen vitutuksen ja raivon määrä on valtava! Sen voiman jotenkin aina unohtaa siinä seesteisempien päivien osalta. Sitä unohtaa, miten voikaan ihminen toisinaan olla sisältä päin pelkkää tulta ja tappuraa. Vitutuksen kohteeksi joutuu itseni lisäksi moni lähelläni olevani ihminen, erityisesti mies ja lapset, kuinkas muuten, noin niin kuin oikein kypsästi kun käyttäydytään.

Näinä hormoni(hirviö)viikkoina voisin muuttaa itsekseni asumaan johonkin mukavaan kaupunkikämppään, jotta saisin olla ihan yksin eikä tarvitsisi huolehtia juuri mistään eikä katsella vapaa-ajalla ketään ihmisiä, jos en haluaisi. Joku voisi haluta keskelle korpea pieneen mummonmökkiin, mutta mie varmaan pimahtaisin sellaisessa yksinäisyydessä.

Parisuhde on kriisissä, perhe on kriisissä, ystävyyssuhteet ovat kriisissä (omassa päässäni siis). Tekisi vain mieli kadota, jonnekin kauas pois. Jättää kaikki taakseen. Lycka till ja sillee.

Saatan saada ihan hillittömiä raivokohtauksia, jolloin huudan naama punaisena ja ääneni käheäksi. Olen ihan kuin joku raivohärkä, suloisen naisen kropassa, sieraimet savuten ja silmissä palaa tuli. Välillä pelästyn itse itseäni. Miltä saattaakaan muista tuntua tuommoinen käytös?

Miten voi hoitaa näitä ihania PMS-oireita?

Ihan ensi töikseni aion itse ladata puhelimeeni sopivan sovelluksen, jonka avulla voin seurata kiertoani ja sitä myötä henkisesti varautua niihin pahimpiin päiviin. Viikot kun menevät niin äkkiä, tuntuu PMS aina kolkuttelevan nurkan takana.

Ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota; paljon hedelmiä, kasviksia, juureksia, kaikkea kevyttä ja raikasta. Muistaa juoda paljon vettä. En sitä sano, etteikö sitä suklaata ja höttöhiilariakin saisi vetää, mutta kannattaa yrittää pitää määrät kohtuudessa :) Suklaahan yleensä muuten auttaa asiaan kuin asiaan.

Liikkuminen; ei välttämättä tarvitse tehdä juuri sitä rankinta treeniä, koska jo väsymys saattaa tehdä treeneistä takkuisia, mutta kevyet kävelylenkit toimivat itselläni. Luureista hyvä musiikki soimaan ja kävelemään pitkin kylänraittia. Samalla saa raitista ilmaa ja ajatukset saavat levätä.

Lepo; ei tätäkään sovi unohtaa. Kun oikein väsyttää ja kroppa ei käy ihan kaikilla pytyillä, on hyvä suoda itselleen myös se lepo. Höllätä kotitöissä, eikä muutenkaan tarvitse olla mukana kaikessa ja kaikkialla. Voi lempeästi kieltäytyä ja olla itsekäs.

Tekee jotain mukavaa; käy esimerkiksi nauttimassa herkullisen kahvin jossain mukavassa kahvilassa, lukee kirjaa, harrastaa, tekee hyvää ruokaa, yrittää nauttia elämästään.

Ottaa tarvittaessa omaa aikaa ja etäisyyttä muihin ihmisiin; tämä  asia on se, jossa itseni olisi petrattava. Kun oireet ovat alkamassa, minun täytyisi ottaa enemmän aikaa itselleni. Käydä enemmän kävelyllä, pyytää saada olla hetki yksin kotona, jättää some ja muu yhteydenpito vähemmälle, jotta en lisää itse itselleni vettä myllyyn ja saa ärsytyksen aiheita.

Hyväksyy, että tämä kuuluu osana naiseuteen. Olisihan se ihanaa olla nainen, joka ei eläisi hormonimyrskyissä, mutta oman osansa nekin antavat tähän elämään ja hormonit nyt vain kuuluvat pakettiin nimeltä naiseus. Seuraa niistä hormoneista toisinaan jotain hyvääkin. Vastaiskuna pms-oireille saa muutamana, no okei, parina päivänä kuukaudessa tuntea itsensä mukamas kuumaksi kissaksi, maailma tuntuu olevan täynnä mahdollisuuksia ja elämä on ihanaa :D Harmi, kun tämä olotila ei ole vallitseva olotila ;)


PMS ei ole varsinaisesti sairaus, mutta se vaikuttaa haitallisesti monen naisen ja heidän läheistensä elämään. Jos ei vielä tietoisesti koe kärsivänsä nimenomaan PMS-oireista, mutta epäilee jotain olevan vialla, kannattaa vähän aikaa pitää kirjaa omasta kierrostaan ja kierron eri vaiheessa ilmenevistä oireista. Oikein vaikeisiin PMS-oireisiin kannattaa hakea apua lääkäriltä.

Muistakaa naiset, me emme ole yksin tämän asian kanssa! ♡


Kärsitkö sinä pms-oireista? 
Millä tavalla yrität helpottaa oireita?


Rakkaudella
Henna


2 kommenttia:

  1. Mulla oli tämän tyyppisiä tuntemuksia kun käytin ehkäisypillereitä. Jätin pillerit pois, ja olo parani roimasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viivi kommentistasi! :)

      Kyllähän noilla hormonivalmisteilla varmasti on oma osuutensa asioihin ja oireisiin.

      Hormonikierukka on onneksi pienempi paha, kun vaikuttaa paikallisesti tuolla alakerrassa. Ilman hormonivalmisteita mie olin tosi kipeä niin oviksen kuin menkkojenkin aikana ja kaikki tuntemukset olivat "luomuna" muutenkin isompia kuin tällä hetkellä.

      Raskaaksi kun ei halua missään tapauksessa tulla, on ehkäisy oltava kunnossa :)

      Poista

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.

Blogin kuvat ovat pääasiassa omiani, ellei toisin mainita.