maanantai 7. toukokuuta 2018

Saikkupäivät lasten kanssa - yhtä lomailua(ko)?


Tunnollisen ihmisen vitsaus, kun on huono omatunto milloin mistäkin asiasta. Varmaan suurin osa työssäkäyvistä sekä opiskelevista äideistä pystyy samaistumaan huonoon omatuntoon, joka syntyy lasten sairasteluista johtuvien poissaolojen takia. Lisäksi työ- tai opiskelukaverit voivat ajatella, että siellä se nyt laiskottelee lasten kanssa kotona.



Poikamme olivat viime syksynä yllättävän terveitä. Pari lyhytkestoista kuumetautia, vesirokko molemmilla sekä joulun molemmin puolin kuume + kaamea räkätauti, joka johti korvatulehdukseen. Tämän jälkeen pojat olivat kolme kuukautta terveitä. Meillä ei ollut yhtään sairaspoissaoloa töistä tai hoidosta. 

Miten kävikään, kun pakkaset loppuivat ja kevät alkoi?

Niin ne taudit löysivät meillekin. Molemmat pojat olivat räkätaudissa maaliskuun lopulla. Kuopus oli kaameassa räkätaudissa pari viikkoa sitten ja nyt aloitti isompi poika. Päiväkodissa on edelleen liikkeellä muun muassa influenssaa, keuhkokuumetta, kovaa räkätautia ja yskää, kuumetta, vatsatautia... Eli kevät ei ole vielä vienyt voittoa taudeista.

Olimme jo tänään aamulla kovaa vauhtia lähdössä töihin sekä hoitoon, mutta kun kuuntelin isomman pojan yskää, katsoin hänen väsyneitä ja nuutuneen näköisiä kasvojaan, tein päätöksen kotiinjäämisestämme. Se päätöksen hetki on yleensä kriittinen. Että osaako sitä arvioida lapsen kunnon oikein silloin, kun tällä ei ole kuumetta? Olen ajatellut, että siinä kohtaan, jos yhtään itseään epäilyttää lapsen vointi ja jaksaminen, on parempi jäädä kotiin potemaan.

Kun päätös kotiinjäämisestä ja saikkupäivästä on tehty

Saman tien pitää laittaa viestiä esimiehelle, poikien päiväkotiryhmiin sekä muutamalle työkaverille. Meillä onneksi on töissä käytössä omailmoitus-menetelmä, eli esimiehen luvalla voi olla 1-3 päivää pois, myös lasten sairasteluiden johdosta. Vielä viime syksynä itse työntekijä sai lapun soittamalla Terveystalolle, mutta lapsille piti hakemalla hakea saikkulappu. Se olikin kiva jonottaa vesirokkoisen lapsen kanssa (onneksi silloin hiljaisen) terveysaseman odotusaulassa...

On hienoa, että nykypäivänä työnantajalta löytyy luottoa, koska on myös niitä väärinkäyttäjiä, jotka ovat kotona "kipeän lapsen" kanssa, vaikkei lapselta valu edes sitä yhtä räkätippaa. 
Hyi teitä, jotka tätä teette! Teidän takianne meidän rehellisten työntekijöiden sanaa saatetaan myös epäillä.

Huono omatunto

Vaikka sitä on kuinka niin sanotusti "laillisesti", oikeasti puolikuntoisen lapsen takia kotona, hiipii se huono omatunto jostain takavasemmalta. Eihän meistä kukaan ole työssään korvaamaton, mutta kyllähän se oma poissaolo näkyy työkavereiden osalta siten, että joku joutuu kuitenkin osan hommista hoitamaan. 

Minä kun olen vielä siitä "vinksahtanut", että tykkään olla töissä, joten nämä suunnittelemattomat "vapaapäivät" saavat minut turhautumaan ja mielessäni polkemaan jalkaa kuin mikäkin uhmaikäinen.


Saikuttelu lapsen kanssa - yhtä lomailua(ko)?

Kun lapsi on enempi tai vähempi kipeä, ei se kotona oleminen ole mitään leppoisaa yhdessäolemista. Monesti kun toinen lapsi on terve silloin, kun toinen sairastaa, on tällä terveellä lapsella energiaa, ihan liikaa. Meidän pojilla saa kuume huidella siellä yli 39 asteessa, että ovat taju kankaalla sohvannurkassa. Siihen asti heillä riittää energiaa touhuta ja tapella keskenään yllättävän paljon.

Vaikka lapset jaksaisivat leikkiä ja riehuakin, silti joka paikkaan ei voi puolikuntoisena mennä. Ei voi käydä kyläilemässä tai ottaa vieraita vastaan, ettei tauti tartu. Ulkoilua voi harrastaa, mutta sitäkin erakkotyylillä, ettei nyt ainakaan mitään leikkitreffejä sovi kenenkään kanssa.

Koska potilaalla saattaa olla kurja olo, voi se aiheuttaa kiukunpuuskia ja turhautuneisuutta. Näitä voi esiintyä myös perheen muilla, terveillä jäsenillä. Jossain kohtaa voidaankin todeta, että seinät kaatuvat päälle.

Lasten saikkupäivät eivät todellakaan ole mitään leppoisaa lomailua ja huono omatunto vaivaa ainakin tätä työssäkäyvää äitiä. Yritetään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan pitää ne puolikuntoiset tirpanat kotona, ettei taudit leviä eikä tule inhottavia jälkitauteja. 


Rakkaudella
Henna



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piditkö tästä tai jostakin muusta tekstistäni?
Mielestäsi mielenkiintoista/puhuttelevaa postausta saa jakaa! :)

Kommenttejakin saa jättää ja olisin iloinen, jos jättäisit vierailustasi pienen muiston :) ♡
Kommenttien hyväksyntä on käytössä.